1.Eurooppa alkaa teollistua 

• Euroopalle teollistumisen ansiosta etulyöntiasema 

• 1800-luvulle tultaessa maapallon väkiluku 2- kertaistui. 

• Suuria muutoksia: eurooppalaiset niin Amerikkaan, Aasiaan, Siperiaan. Köyhyys, suurkaupungit, väestönkasvu tyypillisiä näillä alueilla.

• 1700-luvulla koneteollisuuden l. industrialismin aika. 

• Taustalla tarve saada lisäenergiaa puun tilalle.

• Ajoi etsimään muita energianlähteitä (kivihiili) ja kehittämään työtä tehostavia koneita. 

2. Miksi teollistuminen lähti liikkeelle Iso-Britanniasta?

• Iso-Britannialle etumatka muihin maihin nähden: yhteiskunta mukautui teollisuuden edellyttämiin muutoksiin. 

• Englannin kehittynyt pankkitoiminta edesauttoi suurien pääomien keräämistä. 

• Manufaktuurit syntyivät erityisesti tekstiiliteollisuuteen. 

• Tekstiiliteollisuudessa kehruun ja kudonnan koneellistaminen. 

• Kivihiilen ja metallin kysynnän kasvu.

• Sähkö ja öljy uusiksi energianlähteiksi 1800-luvun lopussa. 

• Teollisuusajan keksintöjä esim. höyrylaiva, rautatie. 

3.Teollisen ajan maatalous 

• 1800-l ilmasto alkoi lämmetä.

• Alkoi hurja väestönkasvu. Syynä uudet tehokkaat keksinnöt, elintason nousu. 

• Eurooppa alkoi vaurastua: peltoala kasvoi. 

• Syntyi tilattoman väestön ongelma, joka purkautui siirtolaisuutena. 

• Alettiin siirtyä omavaraisuudesta kapitalismiin.

Tuotanto tehostuu

-  Tekstiiliteollisuudessa koneellistuminen oli merkittävä sysäys työn tuottavuuden nopealle kasvulle ja se johti puuvillan kysynnän lisääntymiseen.

- Ensimmäiset koneelliset kangaspuut patentoitiin Englannissa vuonna 1785.

- Tehtaat alkoivat tuottaa myös metallisia tuotteita, joka johti metallinkysynnän kasvuun. Tästä seurasi mm. höyrylaivojen keksiminen.

- 1800-luvulla höyrykonetta alettiin käyttämään muillakin teollisuuden aloilla ja liikenteessä.

- Rautateistä tuli merkittäviä teollisuuden edistäjiä, sillä niitä pitkin kuljetettiin raaka-aineita, koneita ja tavaroita.

Teollisuuden seurauksia

Ravinto tilanne parani väkiluku kasvoi maatalous koneellistui moni maanviljelijä menetti työnsä.
Jätteet ahdattiin jokiin ja järviin. Hiili nokesi talot ja ilma saatui yleisin kuolinsyy keukotauti. Kolera ja lavantauti levisi puhtaan veden kanssa ja viemäreiden.

Naisten asema

Parani taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti teollistumisen myötä. Naiset saivat palkkaa vain puolet miehen palkasta. Toimi siivoojina,keittiössä ja tarjoilijoina. Yhteiskunta painosti kuitenkin jäämään kotiin naiset vaativat parannusta. Poliittista asemaa pidettiin sopimattomana.Suomi antoi ensimmäisenä äänioikeuden.

Impearialismi
 Tarkoittaa valtion pyrkimyksiä väkivaltaisesti laajentajaa omaa aluettaan ja vaikutuspiiriään. Uusien alueiden valtaamista uusia löytöretkiä.

Merkanismi

On 1600 luvulta vaikuttava ajattelu tapa tuontia vähennettiin yksinvaltiat saivat enemmän rahaa kuin valtiolle.

Henrik  Purjehtija oli portugalinainen prinssi, joka perusti purjehduskoulun Sagresin niemelle ja varusti laivoja pitkiä matkoja varten. Hän houkutteli purjehtijoita jättämään kotoisen Välimeren ja suuntaamaan lähes tuntemattomalle Atlantille.

Vasco da Gama oli portugalilainen tutkimusmatkailija. Hän oli ensimmäinen, joka purjehti Euroopasta Afrikan ympäri Intiaan.

Kristoffer Kolumbus oli genovalainen tutkimusmatkailija ja kauppamies, joka ylitti Atlannin ja saapui Amerikkaan vuonna 1492.

Bartolomeu Dias oli portugalilainen löytöretkeilijä, joka purjehti ensimmäisenä tunnettuna eurooppalaisena Afrikan eteläkärjen Hyväntoivonniemen ympäri.

 V löytöretket

1. Uusi aika alkaa 
• Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. 
Miksi löytöretkille?
Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi.
Löytöretkelle globalisaation alku.

Globalisaatio= Globalisaatio eli kansainvälistyminen eli maapalloistuminen.

Kiinnostuksen takana: 
• Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua. 
• Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. 
• Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.
• Merenkulkua helpottavat keksinnöt laivojen purjehduskyvyn parantuminen 
• Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.

2. Löytöretkeilijöitä 
• Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri
• Vasco da Gama: Meritie Intiaan
• Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus
• Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

3. Seuraukset alkuperäisväestölle
• Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.
• Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.
• Alkuperäisväestön lukumäärä romahti. 

• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.
• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.
• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.
• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.
• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle 
• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.
• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.
• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.
• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.

• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.
• Valtava ekosysteemin muutos.
• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.
• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia
• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.
• Uudet mantereet kartoitettiin.
• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan.

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä
• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui.
• Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)
• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.
• Maataloudessa heikko tuottavuus.
• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.
• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.
• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.
• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi
• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.
• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen
• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.
• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.
• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.
• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.
• Ranskasta Euroopan johtava valtio. Colbert (1619-83).
• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan 
• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.
• Alkoi syntyä kansallisvaltioita Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.
• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua 
• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.
• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.
• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

1.Karttatehtävä

A)   Mustan surman epäillään levinneen Eurooppaan Keski-Aasiasta 1340-luvulla ja eteläisen Venäjän kautta Sisiliaan. Sisilian kaupunkiin Messinaan se saapui vuonna 1347 kauppalaivojen ja niissä asustavien rottien mukana, jotka kantoivat mukanaan ruttokirppuja. Kauppalaivat olivat lähteneet Kaffasta, jonne Mongoliarmeijat olivat tuoneet mustan surman ampumalla ruttoon kuolleiden ruumiita katapulteilla kaupunkiin muurien yli. Kun kaupunkilaiset huomasivat ruton kauhut, niin he karkottivat kaikki laivat satamastaan ja alkoivat paeta pois kaupungista. Tämä johti kuitenkin taudin leviämisen kasvuun ja se levisi laajemmille alueille nopeammin ja laajemmin.


Alkuvuodesta 1348 musta surma saapui Italian suuriin kaupunkeihin Venetsiaan ja Genovaan, joissa ruton tuhovoima alkoi näkyä ensimmäisenä.


Kesäkuussa 1348 rutto saavutti Pariisin ja samana kesänä tauti levisi myös Englantiin laivojen mukana, jossa se alkoi levitä sisämaahan.

Musta surma levisi Keski-Eurooppaan liikkumalla Ranskasta itään ja Italiasta pohjoiseen. Rutto iski rajusti mm. Alankomaihin, Pohjois-Saksan rannikoille ja Unkariin. Pohjoismaista ensimmäisenä rutto saapui Norjaan luultavasti vuoden 1348 lopulla tai vuoden 1349 alussa. Norjasta rutto levisi myös Ruotsiin, jonne se lopulta luultavasti pysähtyi, säästäen Suomen taudilta kokonaan. Norjassa rutto teki paljon tuhoa ja heikensi sen asemaa, mutta Ruotsi säästyi hieman vähemmällä. Itämeren alueella rutto kiersi vuosina 1349-1351, josta se jatkoi matkaansa Venäjälle. Ruton arvellaan pysähtyneen Moskovan kohdille, josta on saatu viimeisimpiä ruttohavaintoja vuodelta 1353.             
 

B)

Rutto vaikutti yhteiskuntaan paljon kuolonuhreja oli paljon niin paljon, että laskuissa ei pysytty mukana.Väestökato toi muassaan myös taloudellisia muutoksia, koska sosiaalinen liikkuvuus parani. Esimerkiksi talonpoikien sitoutuminen perinteisille maa-alueilleen väheni, koska asutus harveni huomattavasti. Niinpä maaorjien  olot paranivat merkittävästi.

2. Tekstidokumenttitehtävä

A)  Dokumenttista saa tietoa ruton leviämisestä.  Rutto puhkesi 1348-luvulla Firenzen kaupungissa, jonka luultiin olevan jumalan rangaistus ihmisille. Kuinka myös rutto levisi itämaille ja länsimaille. Rutto vei monilta ihmisiltä hengen. Ihmiset tekivät kaikkensa suojautuakseen rutolta varsinkin Firenzessä.


B)  Musta surma vaikutti Euroopan talouteen niin, että kaupungin kehitys hidastui ja kauppa väheni. Elintarvikkeiden, kuten viljan hinta laski. Rutto aiheutti työvoimapulaa ja se nosti palkkatasoa.
Maaorjien elämä myös helpottui.





3) Tilastotehtävä

Maailman väestö 200-220 luvulla oli tasaisesti nousemassa, kunnes 220-190 luvulla se alkoi taas laskea tasaisesti. 190-265 se pääsi taas pieneen tasaiseen nousuun. 320-360 luvulla väestönmäärä taas pääsi nousemaan. 360-luvulla väestönmäärä pysyi tasaisena, kunnes 360-350 luvulla se taas laski vähän. 350-610-luvulla väestönmäärä kohtasi korkean jymähdyksen ylöspäin.

Vuoropuhelu

 Nuori talonpoika ihailee mehukkaita ja kalliita hedelmiä, joihin hänellä ei kuitenkaan ole varaa. Kunnes aatelisnainen tuli paikalle.

A: Voi poika rukka onko sinulla nälkä?

T: Kyllähh en ole saanut ruokaa pitkään aikaan ei sillä pienellä määrällä puuroa nälkä lähde.

A: Voi sinua! Minä voin ostaa sinulle yhden maukaan hedelmän.
T: Olisitko niin kiltti?
A: Ole hyvä ja nauti!
T: Kiitos todella todella paljon sinä olet oikea enkeli
A: Enkä ole, olen vain hyvä ihminen.
T: Niin olet, jumalan siunausta!
A: Jumalan siunausta myös sinulle!

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

1.Varhainen keskiaika
Ei selviä valtiollisia rajoja yhtenäiskulttuuri (= katolisuuden, latina, ammattikuntalaitos).
Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.

·         Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan valtakunnan 

·         Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti

·         Maaomaisuudesta tärkeää à läänityslaitos syntyi

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

·         Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena.

·         Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

·         Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.

·         Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

·         Säätyjako syntyi:  

·         Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. 

·         Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa.

·         Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

·         Talonpojat työskentelivät kartanon mailla.

·         Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

·         Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.

4. Elinkeinot

·         Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

·         1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen   

·         Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

·         Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat.  

·         Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.

·         Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa.

5. Kauppa

•         Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen

•         Ei elinkeinovapautta.Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

•         Kaupankäynnin pelisäännöt syntyvät.       

•         Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.

•         Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostamaHansaliitto johtavaksi kauppavallaksi.

•         Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet.

6. Kaupungit

•         1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen.

•         Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

•         Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000asukasta.  

•         Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa.

•         Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

•         Porvareilla omat ammattikunnat eli killat.

•         Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

•         Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

•         Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa.

7. Maaseutu

•         Tärkein tuotantoyksikkö kartano. 

•         Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

•         Omavaraistalous. 

•         Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia.  

8. Musta rutto 1347-49

•         Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin.Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä.

•         Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty.

•         Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

•         Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

•         Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

o   Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>

o   Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat. 

•         Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

•         Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.

•         Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.

•         Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

•         Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua.

•         Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit.

•         Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet.

•         Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.

10. Nainen keskiajalla

•         Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

•         Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.

•         Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.